Rantaa löytyy ja sen mukana rantabaaria niin pirusti. Tiistai-iltana kävimme katsomassa merta, eihän semmoista olla nähtykään monen kuukauden jälkeen! Hiukan erilainen fiilis tuli kuin vihreänruskeana lainehtivasta Mekongista, joka on matkakumppanimme ollut jo parin kuukauden ajan.
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä täällä lähdimme tuk-tukilla Victory beachille. Matkan varrella näimme suuren apinalauman! Kävimme ensin syömässä, juomassa ja uimassa Airport Clubilla. Kyseessä on siis venäläismafian pyörittämä vanha lentokonehangaari, oikealla matkustajalentokoneella ja omalla uimarannalla varustettu ravintola/yökerho, jonka musiikki 80-luvun Light Beer:in kotkamainoksesta. Oikean asian äärellä siis ollaan. Valokuvaus on tavanomaisten kranaattien, aseiden ja puukkojen ohella kiellettyä, joten tuhatsanaiset kuvat jäävät nyt kertomatta!
Ihanaa päästä pois pääkaupungin humusta! Täällä meri, kultainen rantahiekka ja raikas tuuli tuovat taas uutta perspektiiviä lomailuun. Torstaina kävimme taas toisella rannalla, Otresilla, johon tuktukilla menimme niin kauas kuin pääsimme ja loput parisataa metriä merenrantaa pitkin kävellen. Tekemistä riitti: rapurapurallallaa tarkkailua, simpukoiden keräystä, uimista ja Merjalla vapaauinnin harjoittelua, sekä aurinkovarjon alla lekottelua. Rantameno on ollut rauhallista, kun paikan valinta on osunut kohdalleen, eli hyvää hiekkaa, sopivanhintaista ruoka/juomamenua ja kaupustelijavapaata aluetta täällä ainakin skandinaavin mielestä yleensä etsitään. 15km pituiselle rantakaistaleelle mahtuu sekä eliittiresortteja ja myös sitten puolentaalan hanaoluen rantabaareja. Meri on kuitenkin kaikille sama ja pääosin hiekkakin.
Huomenna lähdemme Koh Rong Samloemille näillä näkymin ainakin kolmeksi yöksi Sun Island Eco Villageen. Sinne on parin tunnin venematka ja edessä on ekohommia, kuten virta aurinkopaneeleista ja tarkkaa kierrätyssekoilua. Turismin tuhoavaa voimaa seuranneena jopa Heikki on kiinnostunut vierailemaan kohteessa, jossa ekoasiat ja ympäristön suojelu ovat korkealle arvostettuja. Paikalliseen kulttuuriin kuuluu siis järjestää aivan ikioma kaatopaikka talon taakse, jota kulkukoirat, -kissat, -rotat ja ihmiset käyvät läpi etsien syötävää tai myytävää.
On mahdollista, että palaamme internetin äärelle seuraavan kerran vasta 4.1.2013, jolloin siirrymme Thaimaahan. Katsotaan miten saarielämä onnistuu, kun uusivuosi aiheuttaa myös täällä ankaraa ruuhkaa majoituksissa.
Lopuksi mainittakoon, että Heikki on tyytyväinen päästyään vihdoin lutraamaan Mekongia miellyttävimmissä vesissä ja Merja nauttii löhöilystä oikein kunnolla :)
Kylläpäs te nyt matkaatte koko ajan jonnekin.Tuo ekojuttu kuulostaa mielenkiintoiselta,onko teillä majapaikka varattu vai etsittekö sinne päästyänne?
VastaaPoistaToivon mukaan on katto pään päällä uutena vuotena,ettette joudu palaamaan sieltä kesken kaiken.Hyvä että olette pulikoineet vähän puhtaammissa vesissä ja löhönneet rannalla.Mistä aiotte mennä Thaimaahan ja miten?Eikun Hyvää uutta vuotta,nähdään ensi vuonna!
Mitenkäs Merjan synttäreitä 6.1 on aiottu juhlia? Köhköh..
VastaaPoistaPäivittäkää jo!
VastaaPoistaIllalla!
VastaaPoistaNyt on jo ilta! :(
VastaaPoistaEi tuossa sanottu minkä vuoden ilta
VastaaPoistaHaistakaa kukkanen! Väsähdin eilen kesken kaiken. Joten tänään olkoon uusi päivä! Kuvat kahteen postaukseen sain jo päivitettyä, kahtelkaa niitä ja olkaa hetki tyytyväisiä.
VastaaPoista