Ennen nukkumaanmenoa tuli istuttua vanhan hostellin patioalueella indonesialaisten kaverusten kanssa jutellen. Olimme nähneet toista heistä jo monta kertaa aiemmin ja aina puhuttu edes pieni hetki kuulumisia. Keskustelut koskivat aika lailla Suomen ja Indonesian eroja, pojat mm. kertoivat etteivät maksa veroja kun merkkaavat vaan lappuun "ei tuloja". Pitäisiköhän kokeilla? :)
Nyt lauantai-aamuna haimme pyykit majapaikkamme alakerrasta, 15 vaatekappaleen pesettäminen ja viikkaaminen lohkaisi budjetistamme suuren suuret 4,2€ (170baht). Aamupalaksi katukojusta kevätrullia chilisoosin kera, mukana myös anista ja pahanmakuista salaattia, joka tosin jäi syömättä!
Pakkaamisen jälkeen metrolla Hua Lamphong-junikselle. Lippujen osto kävi ongelmitta, matkaamme siis tänä iltana klo 19.35 junalla Chiang Maihin. Olemme perillä siellä sunnuntaina aamulla kymmenen aikoihin. Hostellikin tuli kätevästi varattua juna-aseman viereisestä nettikahvilasta. Uusi koti on siis kahdeksi yöksi Gongkaew Chiang Mai Home!
Nyt on aikaa kuutisen tuntia palloilla ympäriinsä, rinkat jätettiin asemalle säilöön. Meinasi tulla sanomista, kun meitä yritettiin veloittaa 100bahtia ylimääräistä. Kovasti piti vain tingata ja lopulta saimme omamme takaisin.
Julkisilla kulkeminen täällä on tähän asti sujunut kovinkin helposti. Ainoa ärsyttävä asia on, että metroasemalle sisään mentäessä on joka ovella turvatarkastus, security point. Aina kuuluu "PIIIIIIIP" ja pitää ruveta riipomaan rinkkaa auki. Onneksi tarkastus jää pelkkään kurkkaamiseen, mutta silti kerkeää tulla hiki siinä hommassa kun nostelee tavaroita ylös ja alas, selkään ja pöydälle.
Jep,siellä ei kannata maksaa heti mitä pyytävät,se on aina melkein turistilisä,ei kun tinkaamista vaan ja määrätietoista käytöstä.Hyvää junamatkaa vaan,voi olla aika kokemus mitä luin turistien kertomuksista!Hyvää pyhäinpäivää,sitä vietetään tänään täällä kotisuomessa.
VastaaPoista